Toinen voisi olla esimerkiksi hyvin tieteellinen ja jopa pelkistetty vastaus; elämällä ei ole tarkoitusta. Ihmisessä ei ole mitään jota voitaisiin kutsua "sieluksi". Yhtälailla voimme ajatella, että ihminen loi Jumalan eikä toisinpäin. Eihän konkreettisesti ole Jumalaa, on vain läjä ihmisiä jotka uskovat jonkun vanhan kirjan sepityksiin. Täten voinemme todeta ettei sielu pyöritä kehoa vaan hyvät elintoiminnot sekä terve keho joka takaa ihmiselle mahdollisuuden toimimiseen. Olemme hehkulamppuja jotka heitetään pois langan palattua.
Voimme myös antaa ympäripyöreitä ja sellaisia vastauksia joita jokainen haluaa kuulla. "Elämällä ei ole tarkoitusta, mutta elämästä on tehtävä tarkoitus." Mihin kategoriaan sitten ikinä laitatkin itsesi olkoon todettava, että sinulla on mahdollisuus ja vapaus valita. Voit ajatella, että elämällä on tarkoitus, kuoleman jälkeen päädyn viimeiselle tuomiolle jne jne. Elämä on sitä mitä siltä uskaltaa ottaa. Ihmisellä on vapaus valita, että ryhtyykö kovan luokan businessmieheksi vai laitapuolen kulkijaksi. Dippaako ranskalaisia ketsuppiin, sinappiin vai johonkin muuhun kastikkeeseen. Aloittaako laihduttamisen tänään vai huomenna... :----D
Miettikäämme myös hetki moraalia. Moraali on käsitys hyvästä ja pahasta. Esimerkiksi tappaminen on väärin ja hukkuvan pelastaminen avannosta on oikein. Aika kärkevä esimerkki, mutta menköön. Kutsun tätä moraalia yleismoraaliksi, koska edellämainitut esimerkit ovat varmasti suurimmaksi osaksi kaikkien mielestä oikein ja väärin eli hyväksyttyjä. Sitten taas puolestaan on termi jota kutsun kategoriseksi moraaliksi. Tällä tarkoitan sitä, että moraali asetetaan jonkin tietyn ajatustavan/aatteen ehdoille. Esimerkiksi onko terroristipomon tappaminen oikein utilitarismin kannalta? -- Kyllähän se on, jos sillä pystytään välttämään suuremmat ihmismenetykset. Ronskisti sanottuna yhden ihmisen menettäminen tappiona on pienempi, kun voitot ovat pitkäaikaisesti suurempia. Eli yhden ihmisen menettäminen ei ole kova hinta sille, että saadaan pelastettua 900 000.
Tämmöisiä ajatuksia tällä kertaa.
Loppuun sarjakuva!
Tämmöisiä ajatuksia tällä kertaa.
Loppuun sarjakuva!
Batman, Ninjat ja Utilitarismi. |
Onhan elämällä oltava jokin mielekäs tarkoitus, koska pidämme sitä niin suuressa arvossa. Mikäli näin ei olisi, eikö meidän olisi aivan sama tappaa itsemme...?
VastaaPoistaEi, sen sijaan, että pakenisimme elämän mielettömyyttä lyhyiden ja impulsiivisten tekojen kautta, meidän tulisi elää valintojemme - ja vapautemme - asettamien reunaehtojen mukaan. Toisin sanoen, on suotavaa elää täysillä, sillä silloin otamme täyden vastuun valinnoistamme.