Tervehdys taasen!Intti takana ja on aloitettava toinen luku elämässä. Armeija-aika oli ihan mielenkiintoista, ei se nyt niin kamala kokemus ollut. Tai ei ainakaan minulle, kun menin sen asenteella "Teen mitä sanotaan/Eihän tämä voi ikuisesti kestää" ja tämä ideologia auttoikin koko intin ajan. Jos lisää haluatte kuulla varusmiehen arjesta niin voin siitä postauksen tehdäkin.
Vuosi '11 oikeastaan tuli ja meni, ei siinä sen ihmeempiä tapahtumia. Viimeiset puoliskan vuotta armeijan vihreissä ja sitten alkuvuodesta '12 reserviin. Tästä aasinsiltana menneeseen ja tarkemmin ottaen blogimerkintään "Break a leg Frank". Kuten kerroinkin niin läppärini sanoi sopimuksensa irti. Bootmgr-tiedostoa en saanut istutettua, vaikka poltetulta levyltä koitinkin tekohengitystä antaa. Tuloksena oli ilmoitus joka väitti, että tiedoston on asennettu onnistuneesti ja vialliset tiedostot on korjattu. Ongelma jatkui kuitenkin edelleen ja pian uusi ongelma syntyi vanhan rinnalle; läppäri ei enää jaksanut edes pitää itseään käynnissä ja sammui pian käynnistämisen jälkeen.
Mikä sitten ongelma olikaan, en ole läppäristä enää kiinnostunut. Sain edullisesti ostettua tuttavalta uuden tietokoneen joka on tällä kertaa pöytäkone. Tarkentaakseni hieman; sain siis kopan, mutten näyttöä joten on hauskan hassua käyttää 32" televisiota näyttönä. Täydellä resolla en kuitenkaan viitsi mässäillä, koska teksti näyttää muuten aivan hemmetin pieneltä. Onpa kiva lukea tekstiä jonka fonttikoko on samaa luokkaa kuin Raamatussa!
Elokuvateatteriinkin pääsee pitkästä aikaa, kun naapurikunnan isolle screenille paukahtaa The Girl With The Dragon Tattoo. Elokuva perustuu Stieg Larssonin millenium-trilogiaan. Lähes 2000 sivuinen kirja on käännetty aiemminkin elokuvaksi -- tai pikemminkin elokuviksi ja monille nimet kuten Miehet jotka vihaavat naisia, Tyttö joka leikki tulella ja Pilvilinna joka romahti saattavat olla tuttuja. Näyttelijäkaartista sen verran, että siinä missä alkuperäisessä versiossa naiskauneutta edustaa Noomi Rapace, on amerikanversiossa Lisbeth Salanderin roolia päässyt täyttämään Rooney Mara joka ei myöskään näytä pahalta goottihakkerina. Miespääosaa esittää uudeksi Bond-agentiksi valkattu Daniel Craig.
Sarjakuvista sen verran, että ranskalaisen Vincent Paronnaudin vapaa muunnelma Pinokkiosta on lukemisen arvoinen. Mustalla huumorilla maalattu teos kertoo erilaisen tarinan keinotekoisen pojan seikkailuista. Seikkailujen välillä tarkastellaan Pinokkion pääkoppaan muuttaneen, ei Samu-sirkan vaan Samu-torakan boheemia taitelijaelämää. Kirjailijaksi havitteleva alkoholiongelmista kärsivä syöpäläinen tuokin erilaista pontta tarinaan yhteiskuntakriittisellä asenteellaan, ihmis.. tuholaissuhteita unohtamatta. Välillä näyttämöllä on muitakin hahmoja joista mainittakoot Lumikki, joka lepäilee lasikuvun alla happinaamari kasvoilla odotellen sydäntransplantaatiota...
Eipä tässä sen ihmeempiä, tsekataan taas seuraavalla kerralla mitä maailmalla tapahtuu. Siihen saakka morjens!
