tiistai 21. elokuuta 2012

Muukalainen

Katsoin juuri elokuvan Oceans. Huisin jännä dokumentointi merestä ja sen asukkaista. Meno on koko leffan ajan tasapaksua rauhallisuutta ja laineiden liplatusta. En yhtään ihmettelisi, jos joku nukahtaisi ko. elokuvaa katsoessaan. Lopussa kuitenkin tutun kuuloinen miesääni kertoo ihmisestä - kuinka ihminen etsii ja tutkii koko ajan ympäröivää maailmaa. Tehtävänään selvittää mikä maailman pitää kasassa ja miten kaikki toimii. Jos tarkkaa analyysia tai filosofointia maailmasta ja sen elämästä tai elottomuudesta haluaa tietää niin kannattaa varmaan käydä kellosepän juttusilla. En varmaan ole kauhean väärässä, jos väitän maailmankaikkeuden olevan verrattavissa jättiläismäiseen kelloon.



Tällä hetkellä, kun Maan ulkopuolisesta elämästä ei ole hajuakaan on ihminen kaikista dominoivin. Ihminen valtaa alueita kaikilta osilta; maasta, vedestä, ilmasta ja jopa avaruudesta. Kaiken mille ihminen on antanut nimen voidaan kuvitella olevan jo vallattu. Vallattu on ehkä hieman liian voimakas sana, vääräkin jopa, joten oikeammin pitäisi varmaan sanoa, että ihminen on omaksunut - tullut tietoiseksi aioista. Yksi ihminen ei kuitenkaan voi ylläpitää tätä kaikkea tietoa, sehän on selvää. Mutta ihmisen kokoama tieto on koottu miljooniksi ellei jopa miljardeiksi dokumenteiksi. Lähes kaikki mitä vain voi ajatella, mikä tahansa ajatus tai kysymys, on varmasti dokumentoitu edes jollain tapaa. Vaikka tieto onkin nykyään suhteellisen nopeasti hankittavissa (kiitos internetin) emme ymmärrä moniakaan asioita. Emme ymmärrä esimerkiksi miksi jokainen ihminen toimii kuten toimii. Miten niiden persoona on oikein syntynyt ja muokkaantunut.

Lukion ruotsinkielen tunnilla oli jälleen kerran suomennettavana eräs kappale. Ja jos jotain olen oppinut tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, niin sen, että kieltenopettajat painottavat tutustumaan fraaseihin; sanontoihin jotka ilmaisevat monimutkaisiakin asioita hyvin yksinkertaisesti. Ehkä mieleenpainuvin lause näistä kaikista oli "vain ihminen ymmärtää itseään", tarkoittaen, että vain sinä itse ymmärrät omia ajatuksiasi. Kukaan muu ei näe pääsi sisälle.

Jos tätä ajatusta viedään pidemmälle niin uskon, että voidaan sanoa ihmisen olevan muukalainen kaikille. Toki maailmassa on paljon tuttua ja asioita jotka tulevat hoidettua rutiininomaisesti, mutta jos jokaisen ihmisen kauppakassiin katsottaisiin niin sieltä löytyisi jonkin verran erilaista, mutta myös paljon samanlaista artikkelia kuin mitä sinulla on. Eräs pelistreamaaja sanoi kerran, että jos meille kaikille annettaisiin rasiallinen jauhelihaa ja jokaisen pitäisi valmistaa siitä ateria niin se olisi varmasti kaikilla aina hieman erilaista. Me valmistamme ruokamme eri tavoin, käytämme erilaisia mausteita, pistämme kylkeen erilaista komponenttia - perunaa, riisiä, pastaa, jne. ja entäpä lopputulos? Saammeko pihviä, keittoa vai jotain muuta?

Toinen mielenkiintoinen asia on ihmisen persoonallisuus. Oikeastaan ajan tässä takaa sitä, että miksi jokainen on päättänyt jonkun aatteen tai asian olevan hyvä ja miksi se ei ole halunnut "ottaa omakseen" toisia asioita. Miksi yksi ihminen on vankasti perussuomalainen, kun toinen on liberaali ja kolmas kannattaa kommunismia. Miksi nämä ihmiset kannattavat juuri näitä poliittisia ideologioita? Siirrytään hieman kevyempiin aiheisiin. En tiedä miksi, mutta olen aina pitänyt oranssista väristä. Äitini puolestaan ei voi sietää viulun ääntä. Joskus olen jopa kuullut kuinka muutama ystäväni on sanonut vihaavansa tyhmiä ihmisiä. Listaamistani asioista viimeisin onkin varsin huvittava! Vaikka meillä onkin omat makumme, tulemme silti toimeen enemmän tai vähemmän keskenään oli kyseessä sitten "tyhmät" ihmiset, tai jokin muu kategoria johon ihminen on laitettu. Mitä useammin ihminen laitetaan johonkin kategoriaan sitä vieraammaksi se tulee.



Kategorioista puheen ollen deittisivustot ovat ehkä mielenkiintoisin ihmisen keksinnöistä. Olen käynyt joillain sivustoilla ja hauskinta näissä on se, että voit itse "rakentaa" ja etsiä ihanneihmistäsi. Voit valita aina uskonnoista, silmien väristä, mielenkiinnon kohteista, terveydellisistä tottumuksista moniin muihin. Hyvin huvittavaa! Melkein kuin kokoaisi robottia ja haluaisi siihen juuri tiettyjä osia ja ominaisuuksia.

Ennenkuin tämä rupeaa rönsyilemään entisestään niin päästän teidät jatkamaan askareitanne. Katsotaan mitä seuraavalla kerralla kirjoitus tuo tullessaan!

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Maistelua siitä, jos kirjoittaisinkin blogitekstejä yhteen. Viikon yhteenvetoja?

Jösses, milloinkohan olen viimeksi kirjoittanut jotain. Retorinen kysymys johon tuskin tarvitsee lisätä kysymysmerkkiä. Mun piti mennä suihkuun, mutta jäinkin tänne - kirjoittamaan ihmisten iloksi, heidän omalla kielellään. Oletteko voineet hyvin? Täällä on kuuma ja vaikka eilen satoikin ja hieman jopa jyrisi ei ilma ole viilennyt sen enempää. Olisipa syksy, silloin ainakin olisi viileämpää! Syksyhän on vuodenajoista parhain, ilma on viileää, lehdet muuttuvat ruskeiksi, tosin voikohan sitä nyt pitää hyvänä asiana.. Niin no, jos pitää ruskeasta väristä niin ehkä se on hyvä asia! En kyllä välitä siitä. Ajattelin, että voisi olla hauskaa kirjoittaa vaihteeksi jotain rönsyilevää ja katsoa, että mihin tämä oikein vie. Psykoanalyysia, jos haluatte sitä jotenkin kutsua.

Tämä kirjoitus saattaa kestää päiviä, viikkoja, kuukausiakin! No ehkei ihan kuukausia, mutta kenties joitain päiviä. Olen liian malttamaton, kun kyse on videoista tai teksteistä. Ne on vain julkaistava samantien, kun ne kirjoittaa tai on saanut editointipöydällä luojan hyväksynnän. Luoja kuulostaa oudolta sanalta, jumalalliselta jopa. Toisaalta sehän rooli meillä kirjoittajilla ja videontekijöillä on. Tai on niin kauan, kun me itse teemme omat hommamme. Oikeastaan pidän siitä tavasta, siis tehdä asioita itse ja päättää mitä menee tai ei mene arkistoon. Jos virheitä tai tyytymättömyyttä tulee vastaan niin voi vain osoitella itseään.

Pian tosiaankin on syksy. Sitten taas talvi ja niin homma toimii. Luonto toistaa samat prosessit taas miljoonatta kertaa. Miljoona muuten on erikoinen sana tai siis verrattuna siihen, jos olisinkin käyttänyt sanaa 'ääretön'. Ihminen ei käsitä ääretöntä. Tai käsittää ja ei käsitä. Ihminen ymmärtää äärettömän luonteen, muttei pysty käsittelemään sitä ajatuksena. Ääretön ja avaruus ovat varmaan jollain osin samanlaisia. Pystyn hahmottelemaan mitä ne pitävät sisällään, mutta jos pitää ruveta selittämään sitä mitä niiden sisällä tarkalleen ottaen on niin varmasti menee sormi suuhun. Se äärettömästä!

Tänään on 18.8.2012, kello on 15.31
Lopetan kirjoittamisen nyt tähän.

Viime päivinä olen oikeastaan vain kuumeisesti etsinyt asuntoja. Hyvänä apuna tähän on ollut Kokkolan kaupungin tarjoamat nettisivut joihin on kerätty yksityisiä vuoka-asuntovälittäjiä. Kultaakin kalliimpana kuitenkin on regionline.fi niminen sivusto jonne ihmiset voivat jättää ilmoituksiaan. Viimeisen viikon aikana olen kai jollain tapaa selättänyt puhelinkammoni ja olen soitellut tuntemattomille ihmisille tuon tuosta. Tänään oli regionlineen tullut ilmoitus asunnosta ja kun soitin tarjottuun puhelinnumeroon, puhui hän toista puhelua. Kymmenen minuutin päästä kokeilin uudestaan tuloksetta - se puhuu vieläkin. Kaksi minuuttia soittamiseni jälkeen puhelimeni soi. Vaihdamme nimiämme ja kysyn asunnosta. Se on juuri vuokrattu. Todella yleistä tämä tämmöinen tai siltä ainakin tuntuu. Soitat minuutinkin myöhään ilmoituksesta ja se onkin vuokrattu jo jollekin toiselle, haha! Ehkäpä asunto löytyy vielä.

Aloitan aamiaisen nauttimisen.

Tänään on 19.08.2012, kello on 12.37
Lopetan kirjoittamisen nyt tähän.